Kauppapolitiikkaa

Edelleen jaksaa ihmetytt se, kuinka vaikeaa täällä on löytää kaupasta mitään. Ensinnäkin valikoimat ovat surkeita. Saadakseen juustoa olisi mentävä juustokauppaan jne.

Tänään huomasin, että isossa lähimarketissani mahdollisesti on kaikenlaista, mutta en vain ole löytänyt sitä. Etsiskelin nimittäin tunnin verran ruokatarepita niitä löytämättä, mutta kassajonossani takanani olleella oli isot säkit juuri sitä mitä etsin.

Jostain syystä täällä on tuotteet ripoteltu ympäri kauppaa. Tänään siellä pyöriessäni näin oliiveita ainakin säilykehyllyssä, luomuhyllyssä, siirtomaatavarahyllyssä, sekä muutamassa tietyn tuottajan tuotteisiin erikoistuneessa hyllyssä. Sama merkkiä ei tietenkään ollut kahdessa paikassa, eli pitäisi kiertää kaikki kuusi täysin erillään olevaa hyllyä läpi, jotta saa käsityksen kaupan oliivivalikoimasta. Leivinjauhetta en koko reissulla edes löytänyt. Jauhot jouduin ostamaan luomuhyllystä, kun tavallisia en löytänyt. Kuivahiiva löytyi kylmiöstä.

Mikä tässä on idea. ei se voi olla kulttuurisidonnainen juttu, että tavarat löytyisivät paremmin samasta hyllystä. Onko kaupalla jokin tarve piilotella tuotteet niin, ettei niitä voi löytää vai mikä on idea?

Polo -paidat

Jos lontit täytyy peittää, tai haluat muuten pukeutua hintahtavaan korkeakauluksiseen paitaan, katso Tanskassa tarkkaan mitä ostat. Tanskalaiset ovat päättäneet nimetä paitansa uudelleen, ja täällä Polo-paita tarkoittaa samaa kuin suomessa pikee-paita.

***

Lisäys:
Näyttää siltä että koko muu maailma on ymmärtänyt asian väärin. Googlen kuvahaussa haku: "polo shirt" tuottaa pelkästään pikee -paitoja. Onneksi Suomessa asia on sentään oikein tajuttu.

Valomerkki

Kuten tunnettua, on Tanskassa vapaampi alkoholipolitiikka - viinaa ja olutta saa kioskeista kellon ympäri. Myös baarien toiminnassa olisi suomalaisille opiksi ottamista. Yökerhot menee normaalisti kiinni viideltä ja pikkubaarit kahdelta, mutta onpa myös ympäri vuorokauden toimivia pubejakin.

Eilen paikallisessa pikkubaarissa valomerkki tuli siinä varttia vaille kaksi. Tämän jäökeen porukka opastettiin siirtymään pihalle, mutta portsarilla oli nippu kertakäyttötuoppeja oven suussa, ja oluen sai otta mukaan ulos, kunhan sen vaihtoi muovituoppiin - kätevää.

112 - Falck hyvää päivää

Täällä päin on kilpailutus kunnossa. Naapurissani sijaitsee suuri Falckin ambulanssi- ja paloasema. Tuntuu jotenkin kierolta että yksityisen firman miehet ajelevat Falck.paloautoillaan tulipaloja sammuttamassa. Tosin onhan suomessakin sopimuspalokuntia - käsittääkseni ei vain liikeyrityksiä.

Kusti polkee!

En ole aivan tarkkaan ymmärtänyt paikallista postisysteemiä. Aina kun menen laatikolle, siellä on jotain - jollei muuta niin mainoksia.



Tänään, lauantaina olen jo kaksi kertaa tyhjentänyt postilaatikon ja siellä on ollut ihan oikeita kirjeitä - näyttäisi siis siltä, että postia tulee useamman kerran päivässä ja myös viikonloppuisin.



"Ei mainoksia" -lappua ei kuulemma saa omin päin laittaa vaan postin kanssa pitäisi tehdä sopimus siitä ettei halua mainoskia. Posti itseasiassa kuulemma kantaa pääosan roskapostistakin.

He-Vi

En oikeastaan ole koskaan tullut ajatelleeksi, että hedelmien ja vihannesten itsepalvelupunnitus olisi jotenkin Suomelle ominainen homma. Täällä kuitenkin mokomat elintarvikkeet ovat yleensä kappalehinnoiteltuja.

Näen sielunin silmin eläkeläismummot tonkimassa omenalaatikkoa löytääkseen sen isoimman ja painavimman sieltä, kun samaan rahaan saa..

Aukioloajat

Tanskalaisilla on ihan omat käsitykwsensä kauppojen aukiolosta. Minulla on ollut sellainen mielikuva, että suomessa on tiukat aukiolosäännökset. Köpiksen keskustassahan SevenEleven -kaupat ovat aina uaki ja niistä saa jopa olutta.

Yritäppä kuitenkin löytää avoinna oleva ruokakauppa kahdeksan aikaan illalla... arkisin kaikki tuntee menevän kiinni seitsemältä ja lauantaisin neljältä - viimeistään viideltä. Taaskin on koto-Suomessa asiat paremmin, kun Siwaan voi mennä melkein milloin huvittaa. Täällä kun tekee pidempää duunipäivää saa aina ostaa ruuat kioskista tai hultsikalta. Liitot kuulemma ovat syynä moiseen. Paperimiesten sukua nämä vässykät?

Mikä kermaviili?

Ostinpas eilen pussillisen sipsejä. Ihme kyllä löytyi kaupasta dippipussukka, mutta kermaviiliä ei sitten millään. Tutkailin sitä pussia ja siinä luki selvällä tanskan kielellä: Sekoitetaan ranskan kermaan tai -juustoon?? No eipä siinä mitään. Ostin purkin ranskan kermaa. Hyvää tuli - ja taatusti epäterveellistä. Olin jotenkin luullut, että kermaviili olisi jotenkin universaali tuote - mutta ei niin ei.

Kuulemma sillan toisessa päässä, ruotsissa - kauppojen valikoima on enempi suomalaisen standardin mukainen. Ruotsin puolelta löytyy paljon suomalaisia leipiä, juustoja ja muuta tavaraa. Juustot tanskassa on outoja pehmeitä mömmöjä. Piti ostaa saksalaista emmentaalia, että sai kunnon tavaraa leivän päälle.

Nuppi, nuppi..

Päivänä eräänä ihmettelin kaupassa punaista tatin mallista kapistusta. Suureksi ihmetykseni selvisi että kyseessä on lipputangon nuppi. Taas kerran ihmetykseni oli suuri. Olen luullut, että lipputangon nupit ovat aina kromin värisiä, valkoisia tai läpinäkyviä. Pieneen mieleenikään ei juolahtanut, että jonkin kansakunnan identiteettiin kuuluu punainen nuppi. (Toki mieleen tulee ne nuppi punaisena huutavat pyöräilijät..)

Muista aina liikenteessä..

Jotenkin olen elänyt sellaisessa oudossa ajatusmaailmassa, että liikennesäännöt olisivat joka maassa (etenkin skandinaviassa) samat, vaikka liikennekulttuuri onkin hyvin erilaista.

Tanskassa sekä kulttuurissa, että säännöissä tuntuu olevan eroa Suomeen aika lailla. Oli jo tiedossa etukäteen, että hulluja kamikaze-pyöräilijöitä tulee varoa, sillä pyöräilijät eivät väistä ketään. Näillä kypäräpäisillä keskisormenheiluttajilla tuntuu olevan usko siihen, että on parempi olla oikeassa - vaikka henki menisi. Heilutelkoot sormiaan rauhassa, mutta on tyhmää ajaa auton eteen - oli sitten kuinka oikeassa tahansa.

Tanskassa ajetaan kovaa. Luulin että suomalaiset ovat hulluja ajamaan, mutta täällä nopeusrajoitus tuntuu kaikkialla olevan 110 ja yhtään hiljempaa ei ajeta. Tottumuksesta ajelin vain kahdeksaa kymppiä ja tanskalaiset painoivat ohi iloisesti tööttäillen. Tuntuu että pienilläkin teillä rajoitus on vähintään 60 ja sen mukaan ajetaan. Käsittääkseni moottoriteillä normaalirajoitus on 130 jollei muuta ilmoiteta. Näillä pojilla vielä kun ei aina ole edes talvirenkaita, on mielenkiintoista miettiä kuinka kesänakeilla painetaan lumessa 130 lasissa.

Liberaalit tanskalaiset eivät myöskään hyväksy moottoriteille jonottelua. Huomasin tämän ajellessani rauhassa motarilla, kun taksi ajoi melkein kylkeen. Täällä näet ei moottoritielle liittyvä olekaan väistämisvelvollinen. Painelet siinä sitä sataa kolmeakymppiä ja samalla katsot koko ajan oikealle, ettei ulkomaalaissyntyinen taksikuski aja ruosteisella Hyundaillaan kylkeesi - koska molemmat joutuisivat maksumiehiksi. Täällä on ihan liikennemerkkikin ilmoittamaan jaetusta vastuusta. Ehkä sama käytäntö on muuallkin, mutta itse en siihen ole ennen törmännyt.